SEO-opas vuodelle 2025

Tähän kattavaan oppaaseen on koottu ajantasaista tietoa hakukoneoptimoinnista eli SEO:sta. Opas on tarkoitettu Diippimedian asiakkaille, ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Linkit vievät alemmaksi sivulla.

Osa 1: AI-haut muuttavat hakukoneoptimointia
1.1 Mitä hakukoneoptimointi eli SEO on?
1.2 Mitä hyötyä SEO:sta on?
1.3 Tuleeko SEO:sta AIO?
1.4 E-E-A-T-periaate on yhä voimissaan
1.5 AI:n eettisestä käytöstä on tulossa tärkeää

Osa 2: Hakukoneoptimointi AI:n aikakaudella
2.1 Hakusanatutkimus
2.2 SEO-strategiat
– Pilarisivustrategia eli hub-and-spoke-malli
– Sisältöverkostot ja AIDA-malli
2.3 Sisältöjen optimointi (on-page optimization)
– Sivun elementit
– Sisältöjen optimointi AI-kielimalleille
2.4 Tekninen SEO
2.5 Sivuston ulkopuolisten asioiden optimointi (off-page optimization)
2.6 Mitä SEO-ammattilaiset sanovat vuonna 2025?

Tiivistelmä

Perinteiset internetin hakukoneet sulautuvat yhteen AI-hakujen kanssa. Sisällöntuottajat menestyvät uudella aikakaudella tuottamalla laadukasta ja hyödylliseksi koettua sisältöä sekä omistautumalla E-E-A-T-periaatteille. AI-kielimalleja voi palvella tekemällä sisällöistä strukturoidulla datalla merkittyjä teemakokonaisuuksia. Etua on myös tiivistelmistä ja kysymys-vastaus-pareista.

Osa 1: AI-haut muuttavat hakukoneoptimointia

Ihminen on laiska. Tai pikemminkin: ihminen haluaa säästää energiaansa.

Tästä syystä vuonna 2022 läpilyöneen ChatGPT:n vastaanotto on ollut poikkeuksellisen innokas. ChatGPT on antanut ihmiselle mahdollisuuden hakea – ja myös tuottaa – tietoa niin, että joku muu tekee suurimman osan työstä.

ChatGPT, ja muiden tekstiä tuottavien niin sanottujen generatiivisten kielimallien, on ennustettu korvaavan hakukoneen ja ennen kaikkea lähes monopoliasemassa olevan Google-haun. (Katso Diippimedian artikkeli Miten tekoäly vaikuttaa hakukoneoptimoinnin tulevaisuuteen – kuoleeko SEO?)

Siirtymä hakukoneista vastauskoneisiin ei ole kuitenkaan syrjättämässä hakukoneita sinänsä, sillä myös jatkossa tarvitaan menetelmää, joka erottelee hyvän tiedon huonosta. Ja jos hakukoneita, tai ”tiedon laaduntarkkailua”, tarvitaan, on tuolloin käyttöä myös hakukoneoptimoinnille eli sisältöjen tuunaamiselle, jotta ne läpäisisivät laaduntarkkailun asettamat vaatimukset.

1.1 Mitä hakukoneoptimointi eli SEO on?

Hakukoneoptimointi (Search Engine Optimization, SEO) on pohjimmiltaan yksinkertaista: sen avulla yhdistetään hakuja tekevän ihmisen aikeet (”user intents”) parhaimpaan ja osuvimpaan sisältöön.

SEO:ta tekevä taho, organisaatio tai yritys, näkee optimoinnin osana omaa viestintäänsä. SEO liittyy siihen, kuinka toimija esimerkiksi rakentaa omaa näkyvyyttään verkossa ja varmistaa, että tieto löytää oikean kohderyhmänsä.

Hakukoneet puolestaan kahlaavat läpi miljardeja verkkosisältöjä ja järjestävät ne datakeskusten palvelimille aiheiden ja kysymysten mukaiseen luetteloon, jonka kärjessä ovat kaikkein osuvimmat ja luotettavimmat sisällöt.

Kun ihminen etsii tietoa, hakukone näyttää tuloksia paremmuusjärjestyksessä, jonka se itse päättää. Organisaatiot ja yritykset voivat puolestaan kehittää eli ”optimoida” omia sisältöjään osuvimmiksi ja hyödyllisemmiksi, jotta ne nousisivat hakukoneen listauksessa ylemmäksi ja tavoittaisivat paremmin oikenlaisia kohderyhmiä.

1.2 Mitä hyötyä SEO:sta on?

Hakukoneoptimoinnista on paljon hyötyä, vaikka hakukonekäynnit kattavatkin yleensä suurimman osan verkkosivustolle tulevasta kävijäliikenteestä jo ennen kuin varsinaisiin optimointitoimiin ryhdytään.

• SEO auttaa organisaatioita ja yrityksiä saamaan palveluitaan ja tuotteitaan paremmin näkyviin potentiaalisille asiakasryhmille, jotka jo etsivät vastaavia ratkaisuja ongelmiinsa.
• SEO:lla varmistetaan, että luotettava (ja joissain tapauksissa myös elintärkeä) tieto nousee hakutuloksissa vääränlaisen informaation edelle. Käytännössä tämä tarkoittaa myös parempaa palvelujen löydettävyyttä ja kansalaisten tiedonsaannin helpottamista. Hyöty kulkee myös toiseen suuntaan: hyvä hakukonenäkyvyys kasvattaa organisaation myönteistä julkisuuskuvaa.
• SEO on kustannustehokas pitkän aikavälin strategia. Etenkin yhteiskunnallisilla toimijoilla on usein vaatimattomat viestintäresurssit, mutta SEO:n avulla niiden on mahdollista tavoittaa enemmän kohderyhmiä, kansalaisia, tukijoita, vapaaehtoisia ja lahjoittajia ilman suuria markkinointibudjetteja.
  

1.3 Tuleeko SEO:sta AIO?

Tämän artikkelin alussa kuvattu AI-hakujen tuoma muutos ei ole uusi. Googlen hakupalvelu otti jo vuonna 2014 käyttöön Featured Snippets -toiminnon, joka pyrkii näyttämään vastauksen yksinkertaiseen kysymykseen ilman, että käyttäjän tarvitsee klikata alkuperäisiin lähteisiin.

Vuonna 2019 Google siirtyi käyttämään BERT-koneoppimismallia, joka auttoi hakukonetta analysoimaan sanojen keskinäistä järjestystä ja päättelemään, miten sanat muodostavat kokonaisuuksia kuten lauseita ja teemoja. BERT ei kuitenkaan pystynyt tuottamaan eli generoimaan kieltä, kuten nykyiset laajat kielimallit.

BERTistä on viime vuosina otettu huima loikka eteenpäin. Googlen uusin Gemini-tuoteperhe analysoi ja tuottaa tekstin lisäksi myös kuvia ja videoita, kaikkea samanaikaisesti.

Laajojen kielimallien tulo ei toistaiseksi ole horjuttanut Googlen valta-asemaa. Lähestulkoon kaikki ChatGPT:n käyttäjät sanovat yhä jatkavansa myös Googlen käyttöä. Ja toisaalta uudet kielimallit tarvitsevat internetin tutkimiseen nimenomaan hakukoneita, jotka erottelevät relevantin ja laadukkaan tiedon muusta informaatiosta.

Myös Google itse muuttuu: se on – kenties AI-kilpailijoiden pelossa – integroinut Gemini-kielimallinsa osaksi hakukoneensa käyttöliittymää. ”Vanha” hakukone on yhä olemassa, mutta se toimii nyt osana tekoälyhakua.

AI-hakujen yleistyminen on saanut monet pohtimaan SEO:n tulevaisuutta. Jotkut ovat alkaneet puhua hakukoneoptimoinnin sijaan AI-optimoinnista (artificial intelligence optimization, AIO). Toiset ovat siirtyneet käyttämään lyhennettä GEO (Generative Engine Optimization). Mitään selkeää SEO-termin korvaajaa ei ole kuitenkaan noussut esiin, vaikka ehdotuksia on ollut monia:

• AIO – Artificial Intelligence Optimization
• AIEO – AI Engine Optimization
• AEO – Answer Engine Optimization
• GEO – Generative Engine Optimization
• GAIO – Generative AI Optimization
• LMO – Language Model Optimizaton
• SEO – Search Everywhere Optimization

Uusilla termeillä tarkoitetaan sellaisten toimien tekemistä, jotka edistävät sisältöjen näkymistä AI-kielimallien vastauksissa.

Koska AI-kielimallit joutuvat käyttämään perinteistä hakukonetta tiedonhakuun, tässä oppaassa käytetään SEO-lyhennettä kattoterminä sekä perinteiselle haulle että siihen sulautuvalle AI-haulle.

Jo nyt on selvää, että AI-haut vähentävät ihmisen tarvetta tutkia itse asioita verkossa. Tästä syystä hakukoneklikkien ennustetaan laskevan, mutta trendi ei kohdistu kaikkiin hakuihin tasapuolisesti. Klikit vähenevät ennen kaikkea yleisissä informaatiohauissa ja vähiten transaktioihin, kuten ostamiseen, tilaamiseen, lataamiseen ja rekisteröitymiseen liittyvissä hauissa.

Tämä antaa SEO:n tekijöille toivoa, että vaikka hakuliikenne vähenisi, se ei ole kuihtumassa pois.

1.4 E-E-A-T-periaate on yhä voimissaan

Google julkaisi jo vuonna 2014 niin sanotun E-A-T-periaatteen, jonka mukaan verkkosivustojen sisältöä arvioidaan ennen kaikkea asiantuntemuksesta (Expertise), auktoriteetista (Authoritativeness) ja luottamuksesta (Trustworthiness) kertovien signaalien avulla. Vuonna 2022 periaatteeseen lisättiin vielä kokemus (Experience), jolloin lyhenteestä tuli E-E-A-T.

1. Kokemusta arvioidaan sen mukaan, missä määrin sisällöntuottajat tuovat esiin ensikäden konkreettista tietoa aiheesta. Kokemus voi näkyä muun muassa tapausesimerkeissä ja henkilöiden kertomissa tarinoissa.

• Asiantuntemusta mitataan sisällöntuottajien kerryttämän tiedon syvyydellä ja taitojen määrällä. Asiantuntemus näkyy muun muassa organisaation tai kirjoittajien osoittamassa pätevyydessä, kuten tutkimusten ja raporttien laadussa.

• Auktoriteetti liittyy puolestaan ulkopuolisten tahojen organisaatiolle tai sen sisällöntuottajille antamaan tunnustukseen. Korkean auktoriteetin kirjoittajat ovat hyvämaineisia oman alansa mielipidejohtajia, jotka näkyvät julkisuudessa ja joita lainataan sosiaalisessa mediassa.

• Luottamus on lyhenteen viimeisenä kirjaimena, mutta käytännössä siihen tiivistyy koko Googlen ajattelu. Luottamus koostuu tarkkuudesta, rehellisyydestä, läpinäkyvyydestä ja luotettavuudesta. Vaikka sisällöntuottajalla olisi kokemusta, asiantuntemusta ja auktoriteettia, hänellä ei välttämättä ole luottamusta eikä siksi myöskään hakukonenäkyvyyttä. Mutta jos luottamus on kunnossa, hyvää hakukonenäkyvyyttä voi saada ilman, että loistaa kaikissa kolmessa muussa elementissä.

Haku- ja vastauskoneet suosivat E-E-A-T-periaatteen mukaisia sisältöjä, koska ne uskovat, että ihmisellä on konetta parempi kyky ymmärtää reaalimaailmasta kumpuavia tiedontarpeita, kerryttää laaja-alaista asiantuntemusta sekä käyttäytyä eettisesti ja pitäytyä totuudessa. AI-kielimallit on myös koulutettu ihmisen tuottamalla aineistolla, ja niiden toivotaan simuloivan ihmisen tapaa keskustella ja päätellä.

Google on palkannut tuhansia laaduntarkkailijoita ympäri maailman, ja heille on annettu tehtäväksi arvioida hakutulosten laatua E-E-A-T-periaatteen mukaisesti. Tällä menetelmällä hakukonetta yritetään säätää paremmaksi ja varmistaa, että esimerkiksi ihmisen AI:n avulla tuottamat bulkkisisällöt (AI slop) tai muunlaiset spämmi- ja huijaussisällöt eivät saisi näkyvyyttä perinteisissä hakutuloksissa – eivätkä sitä kautta myöskään AI-kielimallien vastauksissa.

E-E-A-T-periaate painottuu eniten YMYL-aiheissa (Your Money, Your Life). Näillä tarkoitetaan rahaan ja terveyteen liittyviä aloja, joissa väärän informaation tuottamisella voi olla kohtalokkaita seurauksia. Esimerkiksi koronapandemian aikana Google painotti hakutuloksissa viranomaistietoa, jotta huhut ja valeuutiset eivät olisi saaneet jalansijaa.

E-E-A-T-periaate on AI:n aikakaudella entistä oleellisempi toimintakehikko, jonka avulla on mahdollista saada hyvää näkyvyyttä sekä hakukoneissa että AI-kielimallien vastauksissa.

1.5 AI:n eettisestä käytöstä on tulossa tärkeää

Laajat kielimallit pystyvät jäljittelemään kokenutta asiantuntijaa, mutta niiden on – ainakin toistaiseksi – vaikea herättää luottamusta, koska ne myös hallusinoivat ja tuottavat väärää tietoa.

Jotkut ihmiset ovat alkaneet käyttää AI:n luomia sisältöjä rakentaakseen omaa ”asiantuntemustaan” ja auktoriteettiaan ilman, että mainitsevat käyttävänsä AI:ta. Tällainen toiminta on kuitenkin epäeettistä.

Markkinointi- ja viestintäalan kansainvälinen yhteenliittymä Global Alliance ylläpitää AI-ohjeistusta, jonka mukaan:

• Ihmisen tulee valvoa AI:n käyttöä viestinnässä ja noudattaa aiheeseen liittyviä lakeja ja eettisiä linjauksia
• Ihmisillä ja organisaatiolla on viime kädessä vastuu AI:lla tuotettujen sisältöjen vaikutuksista ja seuraamuksista
• AI:n mahdollisesta käytöstä pitää olla maininta sisällön yhteydessä
• AI:ta tulee käyttää yhteisen hyvän edistämiseen, ei epätasa-arvon lisäämiseen tai vahingolliseen toimintaan

Myös AI:n osittainen käyttö on hyvä mainita, ainakin silloin kun osuus on ollut merkittävä. AI:ta käytetään jo laajalti sisällöntuotannossa esimerkiksi taustatutkimukseen, suunnitteluun ja tekstin sujuvoittamiseen. Näissä yhteyksissä tuskin mainintaa tarvitaan, etenkin kun ihminen ohjaa työtä ja varmistaa lopputuloksen oikeellisuuden. Mutta esimerkiksi AI:n osittain tuottamien kuvien tai videoiden kohdalla maininta on tarpeellinen.

Eettiset säännöt eivät ole turhanpäiväisiä, sillä AI-sisältöjen luomat riskit ovat kasvamassa sitä mukaa kun tekoälyn käyttö yleistyy. Maailman talousfoorumi WEF ennusti vuoden 2025 globaalien riskien raportissaan, että väärä tieto (misinformaatio) ja tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto (disinformaatio) nousevat maailman suurimmaksi lyhyen aikavälin riskiksi jo vuonna 2027.

Oma eettinen ongelmansa on myös AI:n käytöstä aiheutuva energiankulutuksen lisääntyminen. Lue lisää Diippimedian artikkelista Miten tehdä AI-hakuja ekologisesti?

Osa 2: Hakukoneoptimointi AI:n aikakaudelle

E-E-A-T-periaatteen lisäksi myös useat muut nykyaikaiset hakukoneoptimoinnin periaatteet ovat vielä voimissaan AI:n aikakaudella. Näihin ei ole enää moniin vuosiin kuulunut irrallisten hakusanojen viljelyä omiin sisältöihin, vaan sen sijaan on puhuttu muun muassa kokonaisten teemojen optimoinnista, kävijäpoluista ja -kokemuksesta sekä semanttisen tiedon lisäämisestä. 

2.1 Hakusanatutkimus

Hakukoneoptimointiin kannattaa ylipäänsä ryhtyä vasta sen jälkeen, kun sisältökokonaisuudelle tai sivustolle on tehty hakusanatutkimus.

Hakusanatutkimuksella kartoitetaan sivustolle jo tuleva, mutta myös potentiaalinen ja hyödyntämätön hakukoneliikenne. Kartoituksesta nähdään, mitkä sivuston teemat (ja sivut) ovat vahvoja, missä on parantamisen varaa ja millaisia teemoja tulisi lisätä, jotta liikennettä saataisiin lisää. Hakusanatutkimus kertoo myös, millaisiin kilpailijasivustojen sisältöihin hakuja tekevät ihmiset klikkaavat.

Teemojen ja kilpailijoiden lisäksi hakusanatutkimus antaa jokaisen teeman yhteyteen oleellisimmat hakusanat, joille yksittäiset sivut voidaan optimoida. Tyypillisesti yhdellä sisältösivulla on 1-5 keskeistä tavoiteltavaa kohdetermiä. Termien määrä riippuu teemasta ja omasta sisältökokonaisuudesta.

Hyvään hakusanatutkimukseen liittyy myös strategia tai tiekartta sivuston SEO- ja AI-näkyvyyden parantamiseksi.

Katso kaikki hakusanatutkimukseen kuuluvat osa-alueet Diippimedian SEO-palvelusivulta.

2.2 SEO-strategiat

Suosituin SEO-strategia on niin sanottu pilarisivustrategia. Sille on muutamia vaihtoehtoja, tai rinnakkaisia malleja.

Pilarisivustrategia eli ”hub-and-spoke”-malli

Pilarisivustrategia perustuu ajatukseen, jonka mukaan sisällöntuotanto toteutetaan toisiinsa linkitettyjen teemasivujen muodossa. Tällaisilla suurehkoilla ”aiheklustereilla” (topic clusters) viestitään hakukoneille ja AI-malleille siitä, että sisällöntuottajilla on paljon asiantuntemusta aiheesta.

Pilarisivustrategiassa yhden aiheen sisältö jaetaan pääpilariin ja sitä ympäröiviin klusterisivuihin. Pääpilarisivu on pitkä ja lavea yleisesitys teemasta, kun taas hierarkiassa alemmat klusterisivut ovat yksityiskohtaisempia aiheeseen pureutuvia sisältöjä. Yhdessä ne muodostavat aiheklusterin.

Mallia kutsutaan myös nimellä ”hub-and-spoke”, jossa keskellä on hubi tai keskus ja sen reunoilla piikit, samaan tapaan kuin polkupyörän renkaassa on napa ja pinnat.

Esimerkiksi suositulla ”learn japanese” -haulla Google näyttää ykköstuloksena Tofugu-verkkosivuston samannimisen sivun. Sivu on rakennettu perinteisen pilarisivun malliin, pitkäksi ja laveaksi esitykseksi japanin opiskelusta (hub), ja sivulta lähtee linkit alasivuille (spokes), joilla esitellään esimerkiksi japanin lausumista ja kirjoittamista.

Olennaista mallissa on se, että pilarista linkitetään alasivuille ja päinvastoin. Tämä kertoo sivustoa indeksoivalle hakukonebotille, miten aiheet liittyvät toisiinsa ja mitkä sivut ovat tärkeimpiä. Samalla helpotetaan kävijän reittiä sivuston sisällä.

Pilaristrategia edistää koneiden ymmärrystä sisällöistä. Kun pitkissä pilareissa on paljon sanoja, botit ymmärtävät tarkkaan, mistä sisällöissä on kyse. Teemat voidaan myös rakentaa universaalien, yleisesti tunnistettavien asioiden eli entiteettien päälle Wikidata-tietoa hyödyntäen. Sivun metatiedoissa voidaan kertoa koneelle, mistä entiteetistä on kyse.

Pilarimallin teki suosituksi HubSpot, joka organisoi omat sisältönsä sen mukaisesti vuonna 2017.

Pitkiä pilarisivuja on kutsuttu myös pilvenpiirtäjiksi. Takavuosina sanottiin, että mitä korkeampi ”rakennus” (sivu), sitä paremmat mahdollisuudet sillä oli päästä hakukoneen ykköstulokseksi. Sivun pituus onkin korreloinut Google-sijoituksen kanssa, mutta kun AI-pohjainen sisältöjen analysointi on edistynyt, korrelaatiosuhde on sittemmin heikentynyt.

Pilvenpiirtäjistä ollaan menty eteenpäin myös laadullisessa mielessä: nykyisin ei enää riitä, että ottaa minkä hyvänsä aiheen ja tekee siitä maailman perusteellisimman sisällön – mukana on oltava myös uniikkia, omaa kokemusta osoittavaa sisältöä. Toisaalta pilarin pitää myös vastata mahdollisimman hyvin ihmisten hakutarpeisiin.

Sisältöverkostot ja AIDA-malli

Aika ajoin julkisuuteen nousee vaihtoehtoisia malleja pilarisivustrategialle. Nämä perustuvat useimmiten ajatukseen, jonka mukaan sisällöntuotannossa ei välttämättä tarvita pitkiä pilarisisältöjä vaan niiden sijaan käytetään yksityiskohtaisiin kysymyksiin vastaavia, hyödyllisiä lyhytsisältöjä, jotka linkitetään toisiinsa ketjuna, verkostona tai näiden yhdistelmänä.

Ketjutuksella tähdätään kävijän kuljettamiseen kohti konversiota, joka voi olla esimerkiksi ostotapahtuma, rekisteröityminen tai listalle liittyminen.

Tällaisissa taktiikoissa on usein taustalla markkinoinnissa käytetty AIDA-malli, jonka lyhenne tulee sanoista:

• Attention: (huomio): Kävijä tulee ensimmäistä kertaa tietoiseksi jostain aiheesta tai ongelmasta.
• Interest: (kiinnostus): Kävijä kiinnostuu tutkimaan aihetta lisää.
• Desire: (halu): Kävijä vertailee erilaisia ratkaisuja ja niiden mahdollista hintoja/niihin liittyvää vaivaa.
• Action: (toiminta): Kävijä tekee hankinnan tai ottaa lopullisen askelen ongelman ratkaisemiseksi.
  

AIDA-mallisessa SEO:ssa jokaiselle vaiheelle luodaan oma sisältönsä tai sisältökokonaisuutensa, jota pitkin kävijä siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Mitä ylempänä suppilossa ollaan, sitä yleisemmällä tasolla tarjottava tieto on.

Todellisuudessa kävijät harvoin noudattavat suppilon tarjoamaa lineaarista etenemismallia, vaan he saattavat tulla sisältöketjuun mistä kohtaa hyvänsä. Esimerkiksi Googlella on oma versionsa AIDA-mallista, ja siinä kaksi keskimmäistä vaihetta on korvattu termillä ”sotkuinen keskivaihe” (messy middle), jossa edetään monessa eri luupissa usealla sivustolla.

AI-haut vähentävät erityisesti AIDA-suppilon yläpäästä tulevaa hakuliikennettä, koska kielimallit pystyvät vastaamaan yleisiin kysymyksiin käymättä ulkopuolisilla verkkosivuilla. Sen sijaan tehdessään keskisuppiloon liittyviä vertailuja, ne käyvät verkkosivustoilla ja tarjoavat vastauksensa ohessa linkkejä löytämistään sisällöistä.

Mainittakoon vielä, että koska AIDA-malli on yleinen markkinointimalli, sitä voidaan käyttää sujuvasti myös pilarisivustrategian yhteydessä.

2.3 Sisältöjen optimointi (on-page optimization)

Vaikka teemakokonaisuudet ja entiteetit ovat nousseet AI:n myötä yhä tärkeämmiksi SEO-työssä, vielä on kuitenkin suurta merkitystä myös yksittäisten sisältöjen optimoinnilla ja relevanttien hakutermien esiintymisellä sisällössä.

Sivun elementit

Kun sivuston hakukoneliikenteestä on saatu tarkka kuva hakusanatutkimuksen avulla ja myös SEO-strategia on selvillä, voidaan aloittaa varsinainen optimointityö joko parantamalla vanhoja tai luomalla uusia sisältöjä. Kaikkia sivuja ei tarvitse optimoida, ja panokset kannattaa laittaa pilarisivuihin.

Alle on listattu yleisiä pilari- tai klusterisivun elementtejä ja niille tehtäviä optimointitoimia:

• Metaotsikko (näkyy hakutulossivulla): Lisätään vähintään yksi oleellinen hakutermi, mutta pidetään teksti luonnollisena, pituus max 60 merkkiä.
• Metakuvaus (näkyy hakutulossivulla): Kuvaillaan sivun sisältöä niin, että kuvaus houkuttelee klikkaamaan, max 160 merkkiä. Pitkissä sisällöissä, kuten pilariartikkeleissa, jätetään tyhjäksi, jotta hakukone voi itse tehdä kuvauksen sopivasta kohdasta.
• Sivun otsikot (H1, H2, H3; H4): Lisätään 1-2 oleellista hakusanaa pääotsikkoon, mutta pidetään teksti luonnollisena. Väliotsikoissa voi olla hyödyllistä käyttää kysymysformaattia ja tavoitella yleisiä aiheeseen liittyviä hyödyllisiä kysymyksiä. Otsikoiden välittömään yhteyteen, yleensä ensimmäiseen niitä seuraavaan kappaleeseen kannattaa panostaa – niihin voi sijoittaa olennaisia hakusanoja ja niistä voi esimerkiksi yrittää tehdä suoria lyhyitä vastauksia väliotsikossa esitettyyn kysymykseen.
• Leipäteksti: Tavallista tekstiä kannattaa muotoilla sekä ihmissilmien että koneiden palasteltavaksi. Perusasioita ovat luettelot, lihavoinnit ja kappaleiden pitäminen suhteellisen lyhyinä. Tekstin pituus voi olla jopa 30 000 merkkiä, jos teemassa riittää relevanttia avattavaa ja hyödyllistä kerrottavaa.
• AV-materiaalit: Kuvat, upotetut videot ja infografiikat lisäävät sivun hyödyllisyyttä hakukoneen silmissä, ja ainakin kuvia kannattaa lisätä jokaiselle pilarisivulle.
• Kuvien alt-tekstit ja tiedostonimet: Kuvien alt-tekstit palvelevat ensisijaisesti näkövammaisia verkon käyttäjiä. Alt-tekstissä kerrotaan, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvaukseen joukkoon voi laittaa hienovaraisesti 1-2 päähakutermiä, jotka auttavat kuvan nousemiseen kuvahauissa, mutta ne eivät saa haitata näkövammaisten kokemusta. Myös kuvan tiedostonimeen lisätään 1-2 päähakutermiä, ja ne erotetaan toisistaan väliviivalla: suomalaisia-opiskelemassa-japania-kiotossa.jpg.
• Linkitykset: Pilarisivulta linkitetään strategian mukaisesti oman sivuston klusterisivuille, mutta myös sisällön kannalta oleellisiin ulkopuolisiin laadukkaisiin lähteisiin. Klusterisivuilta – ja myös ajankohtaissisällöistä – linkitetään takaisin pilarisivulle.
• URL-rakenne: Sisältösivujen osoitteet nimetään kansiorakenteen avulla loogisesti ja hierarkian mukaisesti. Ne vastaavat H1-otsikoita aina kun on mahdollista. Näin kävijä ja botti näkevät osoitteesta, missä kohtaa rakennetta ollaan. Myös dynaamisen sisällön, kuten uutisten, osoitteissa on otsikko (how-learning-japanese-changed-my-life), eikä esimerkiksi kryptistä koodia (article.php?id=89573898&cat=64).
  

Sisältöjen optimointi AI-kielimalleille

Edellä kuvatuista toimista on hyötyä sekä perinteisen hakukoneen että AI-kielimallien näkökulmasta. Omien sisältöjen näkymistä AI-kielimallien vastauksissa voidaan kuitenkin edistää vielä muutamalla tärkeällä lisätoimenpiteellä, joissa käytetään hyväksi kielimallien kykyä tehdä tiivistelmiä ja vastata kysymyksiin:

• Huomioidaan omissa sisällöissä tiivistelmät ja kysymys-vastaus-formaatit. Pitkien sisältösivujen alkuun voi lisätä yhteenvetoja, ja tekstejä voi palastella kysymys-vastaus-formaattiin. Jälkimmäisen voi toteuttaa esimerkiksi H2- ja H3-otsikoiden tasolla niin, että heti kysymysmuodossa olevan otsikon jälkeen tulee eräänlainen napakka vastaus kysymykseen. Kannattaa harkita myös erillisiä kysymys-vastaussivuja (Q&A), joissa on rajattuun aiheeseen liittyviä tarkkoja kysymyksiä vastauksineen. Nämä palvelevat AI-kielimallien lisäksi myös äänihakuja.
• Kehitetään teemaklustereita niin, että teemat ovat selkeitä, universaaleja ja linkitettävissä Wikidata-tietoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että omien sisältöjen pitäisi muistuttaa Wikipedia-rakennetta ja -sisältöjä, vaan niihin kannattaa, E-E-A-T-periaatteen mukaisesti, lisätä runsaasti ainutkertaista, omaan kokemukseen perustuvaa sisältöä – esimerkiksi oman organisaation tuottamaa tutkimustietoa, jos sellaista on.
• Merkitään sisällössä esiintyvät entiteetit, esimerkiksi ihmiset, organisaatiot, tuotteet ja tapahtumat niin sanotuilla skeemamerkinnöillä (schema markup).

Näkyvyyttä AI-kielimallien vastauksissa ei voi vielä kovin hyvin mitata (heinäkuussa 2025), mutta esimerkiksi Google Analytics kertoo jo kielimalleista tulevan liikenteen määrän. Tiedot voi viedä Looker Studioon taulukoksi ja graafiksi.

Esimerkiksi Perplexityn Deep Research näyttää, millä hakutermeillä se tekee omia niin sanottuja synteettisiä hakujaan. Niiden tutkiminen voi olla hyödyllistä hakusanatutkimuksen teossa.

2.4 Tekninen SEO

Tekninen SEO ohitetaan usein asiana, johon tavallinen viestinnän asiantuntija ei voi juurikaan vaikuttaa. Sivuston teknisellä toimivuudella voi kuitenkin olla suuri merkitys SEO:n kannalta. Pahimmillaan tekniset ongelmat voivat jopa estää hakukonebottien pääsyn sisältöön, vaikka ulospäin sivusto näyttäisi muutoin toimivan oikein.

Yksi yleisimmistä ongelmista on sivuston hitaus. Sivustoa saattavat hidastaa monet asiat, kuten liian suuret kuvat tai hidas palvelin. Jos sivusto vaikuttaa tahmealta, selvitä asiaa Googlen Page Speed -palvelulla tai vastaavilla toiminnoilla, pyydä AI:ta tulkitsemaan tulokset ja ota tarpeen mukaan yhteyttä tekniseen asiantuntijaan. Moni asia saattaa ratketa esimerkiksi WordPressiin tehtävillä muutoksilla.

Tekninen SEO vaatii usein – nimensä mukaisesti – erillistä teknistä osaamista ja pääsyä julkaisujärjestelmän ”konepellin alle”. Alla muutamia yleisiä huomioitavia seikkoja.

Sivuston indeksoitavuus ja saavutettavuus:

• Sivuston rakenne: Rakenna selkeä ja looginen hierarkia, josta on helppo nähdä, miten aiheet liittyvät toisiinsa.
• Robots-tiedosto: Varmista, että et vahingossa estä tärkeitä sivuja tai osioita boteilta.
• XML-sivukartta: Pidä sivukarttasi ajan tasalla. Se auttaa hakukoneita löytämään erityisesti uudet ja päivitetyt sisällöt suurilta sivustoilta.

Sivuston nopeus ja Core Web Vitals:

• Latausnopeus: Hakukoneet arvostavat hyvää käyttäjäkokemusta. Optimoi kuvat, hyödynnä välimuistia ja minimoi tarpeeton koodi.
• Core Web Vitals: Nämä mittarit ovat suoraan osa Googlen laatukriteerejä. Näitä voi tarkastella esimerkiksi ilmaisella Googlen työkalulla: pagespeed.web.dev.
  • LCP (Largest Contentful Paint): Varmista, että sivun suurin sisältöelementti latautuu nopeasti.
  • INP (Interaction to Next Paint): Huolehdi, että sivusto reagoi käyttäjän toimiin ilman viivettä.
  • CLS (Cumulative Layout Shift): Estä sivun elementtien vääränlainen liikkuminen latauksen aikana.

Strukturoitu data:

• Skeemamerkinnät: Käytä Schema.org-merkintöjä kertomaan hakuboteille, mitä sisältöelementtejä sivulla on. Näitä voivat olla esimerkiksi artikkeli, tuote, arvostelu ja tapahtuma. Strukturoitu data auttaa tekoälyä ymmärtämään sisältösi asiayhteyksiä ja suhteita, mikä voi parantaa näkyvyyttäsi hakukoneen niin sanotuissa rikastetuissa tuloksissa (rich results) ja AI-hauissa. Ota huomioon, että luokittelun ylläpito voi olla aikaa vievää.

Mobiiliystävällisyys ja mobiili ensin -indeksointi:

• Responsiivinen suunnittelu: Pidä huoli, että sivustosi toimii kaikilla laitteilla. Google indeksoi ja arvioi sivustot ensisijaisesti niiden mobiiliversion perusteella.
• Käytettävyys mobiilissa: Varmista, että esimerkiksi painikkeet ovat riittävän suuria, teksti on luettavaa ja navigointi toimii kosketusnäytöllä.

Tekninen käyttäjäkokemus:

• Popupit ja bannerit: Vältä ponnahdusikkunoita ja tunkeilevia mainoksia, jotka heikentävät käyttäjäkokemusta.
  
  

2.5 Sivuston ulkopuolisten asioiden optimointi (off-page optimization)

Edellä on kuvattu toimia, joita tehdään omalla sivustollamme. Sen lisäksi voimme yrittää vaikuttaa sivuston ulkopuolella tapahtuviin asioihin, joilla on vaikutusta hakukonenäkyvyyteemme. Tätä kutsutaan off-page-optimoinniksi.

E-E-A-T-periaatteet ohjaavat off-page-optimointia vahvasti. Jotta sisällöntuottajia – organisaatiota ja sen työntekijöitä – pidetään osaavina asiantuntijoina ja alan auktoriteetteina, niiden on saatava runsaasti näkyvyyttä ympäri internetiä. Tähän päästään ainakin seuraavilla toimenpiteillä:

• Organisaatio näkyy mediassa. Tähän päästään esimerkiksi luomalla mediaa kiinnostavaa sisältöä, kuten ainutlaatuisia tutkimuksia ja raportteja. Myös tiedotteiden julkaisemisella voidaan saada näkyvyyttä, samoin kuin ostamalla natiivimainontaa medioilta. Organisaatio voi tämän lisäksi tarjota haastatteluja ja vieraskirjoituksia, jotta brändi mainittaisiin. Näkyvyyden ja mainintojen seuraaminen on tärkeää, vaikkakin usein kallista.
• Organisaation työntekijöistä tulee mielipidejohtajia omalla alallaan. He osallistuvat keskusteluun ja näkyvät perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa sekä alan foorumeilla. Tämä ei tapahdu hetkessä vaan voi vaatia jopa vuosia.
• Organisaation sisältöihin linkitetään laadukkailta ulkopuolisilta sivustoilta, koska niitä arvostetaan ja ne koetaan hyödyllisiksi. Linkkejä voi syntyä samoista asioista kuin mistä medianäkyvyyttäkin saadaan: esimerkiksi raporteista, haastatteluista ja vieraskirjoituksista. Vaikka sosiaalisen median linkit eivät ole suoria hakukonesijoituksen signaaleja, niillä on myönteistä merkitystä välillisesti.
• Organisaation ja sen työntekijöiden (työkäytössä olevat) sosiaalisen median tilit ovat linkitettyinä organisaation verkkosivuille, jotta botit pystyvät kytkemään nimet toisiinsa. Myös organisaation sometileillä on oltava yhteneväiset kuvaustekstit ja linkitys sivustolle, jotta kytkös tulee päivänselväksi.

Off-page-optimointi on olennainen osa nykyaikaista E-E-A-T-periaatteen noudattamista. Siitä on tullut yhä tärkeämpää AI-hakujen aikakaudella.

2.6 Mitä SEO-ammattilaiset sanovat vuonna 2025?

Backlinko-palvelu listaa vuosittain tärkeimmät tekijät tai signaalit, jotka vaikuttavat hakukonesijoitukseen.

Arvostetun Google’s 200 Ranking Factors -listan tavoitteena on yrittää ennustaa, miten Googlen salainen hakutulosalgoritmi toimii. Lista kootaan muun muassa data-analyysien, Googlen antamien lausuntojen ja käytännössä testattujen menetelmien pohjalta.

Vuonna 2025 Backlinkon mukaan tärkeimmät yksittäiset tekijät ovat:

• Sisällön korkea laatu
• Sisältöön osoittavat ulkoiset linkit arvostetuilta sivustoilta
• Sivuston tekninen toimivuus
• Sisällössä olevat osuvat hakusanat
• Hyvä käyttäjäkokemus
• Skeemamerkinnät
• Sisällön saama hyvä näkyvyys sosiaalisessa mediassa
• Brändiin tai organisaation julkisuuskuvaan kohdistunut arvostus

SEO-alalla on myös tapana miettiä tulevan vuoden kehityssuuntia. SEO-guru Aleyida Solis kokosi vuoden 2025 alkaessa alan huippuasiantuntíjoita keskustelemaan trendeistä ja vinkeistä. Tähän videoon on hyvä päättää opas!

Jos et ole koskaan teettänyt hakusanatutkimusta sivustollesi, tai edellisestä tutkimuksesta on vierähtänyt vuosia, tutustu Diippimedian ajantasaiseen ja korkealaatuiseen SEO-palveluun.

Jos haluat lisätietoa palveluista, ota yhteyttä!