Kehitysyhteistyön määrärahat (v2)

Vuonna 2019 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 577 miljoonaa euroa.

[TARGET-LINKIT]

Kehitysapu vuonna 2019

Vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 989 miljoonaa euroa – tulevat arvioiden mukaan vastaamaan 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vastaa ulkoministeriö. Siihen kuuluvilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitääristä apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöstä sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

  • Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2019 (pdf)
  • Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2018 (pdf)
  • Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2017 (pdf)

Kehitysapu maittain

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata vuonna 2018 olivat Afganistan, Etiopia, Nepal, Indonesia, Kenia, Mosambik, Tansania, Somalia, Syyria ja Vietnam. Alla olevan kaavion alustavat luvut kattavat hallitusten välisen kehitysyhteistyön, Finnfundin sekä osan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä.

Suomen tärkeät kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanuusmaat ja muut tuetut maat sijoittuvat ennen kaikkea itäiseen Afrikkaan ja Aasiaan.

[Puuttuu Lähi-itä, Vietnamin nimi ei jostain syystä näy.]

Määrärahojen trendit

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4 prosenttia.

Kehitysyhteistyövarat ovat osa valtionhallinnon budjettia, ja niiden määrä vaihtelee kuten muukin julkisen talouden rahoitus. Esimerkiksi vuonna 2015 määrärahoja päätettiin leikata 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen, mutta tuleviksi vuosiksi on suunniteltu jälleen varojen lisäämistä.

OECD:n huhtikuussa 2019 julkaisemien alustavien tilastojen mukaan Suomi käytti vuonna 2018 noin 833 miljoonaa euroa kehitysapuun. Tämä vastasi 0,36:ta prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli noin 537 miljoonaa euroa.

Vuotta aiemmin varat olivat hieman suuremmat. Vuonna 2017 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 961 miljoonaa euroa, ja tämä vastasi 0,41:tä prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli tuolloin 565 miljoonaa euroa.

Tulevina vuosina Suomi pyrkii kasvattamaan määrärahojaan niin, että ne olisivat 1 119 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Katso lisää tietoa määrärahoista kehitysyhteistyötilastot-sivulta.

Tässä palvelussa myös

  • Kehitysyhteistyön ohjeita ja lainsäädäntö
  • Ulkoministeriön talous
  • Ulkoministeriön tilastopalvelu

Muualla verkossa

  • OECD DACin tilastotietokanta
  • IATI – International Aid Transparency Initiative
  • Epäiletkö kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä? Tee ilmoitus.

Tämän sivun sisällöstä vastaa

  • Kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö