Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n huhtikuussa 2025 julkaiseman raportin mukaan hakukoneita ja AI-kielimalleja pyörittävien datakeskusten sähkönkulutus vähintäänkin kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin keskukset syövät jo noin kolme prosenttia planeetan sähköstä eli saman verran kuin koko Japani tällä hetkellä.
Vaikka malleista, mikrosiruista, servereistä ja datakeskuksista tulee alati tehokkaampia energiankäyttäjiä, samalla myös ihmisen tarve käyttää AI:ta kasvaa. Tekoälyä integroidaan kovaa vauhtia suureen osaan digitaalisista tuotteista ja palveluista.
Olen itse huolissani alati kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Vältän lentämistä, ajan etanoliautolla ja olen pescovegetaristi. Yksi suurimmista päänvaivoistani liittyy kuitenkin työhöni, jossa teen lukemattomia Google- ja AI-hakuja päivittäin.
Olen usein pohtinut, miten voisin vähentää omien AI-hakujeni ympäristövaikutusta.
Mikä yksittäisistä kielimalleista on ilmastoyställisin?
MIT Technology Review -lehti julkaisi toukokuussa 2025 perusteellisen raportin AI-mallien energiankulutuksesta. Siinä päädytään toteamaan, että AI-hakujen tai pyyntöjen energiankulutuksen täydellinen selvittäminen on käytännössä mahdotonta. Suosituimmat AI-mallit toimivat mustien laatikoiden tapaan: niiden takana olevat teknologiayhtiöt eivät ole valmiita jakamaan tarkkaa tietoa kielimallien energiankäytöstä, koska pelkäävät liikesalaisuuksiensa paljastumista.
Pääperiaatteet ovat kuitenkin selkeitä: mitä pidempiä ja monipolvisempia haut ovat, sitä enemmän energiaa kuluu. Esimerkiksi resepti-ideoiden hakeminen kuluttaa moninverroin enemmän energiaa kuin muutaman vitsin pyytäminen. Suurimpia energiasyöppöjä ovat AI:n avulla tehdyt kuvat ja videot.
Ja, surullista kyllä, mitä tarkempia ja luotettavampia vastauksia haluaa, sitä enemmän energiaa pitää kuluttaa.
Vaikka perusteellisia AI-mallien vertailuja ei ole juurikaan tehty, verkosta löytyy esimerkiksi Cornellin yliopiston tutkijoiden Computers and Society -lehteen toukokuussa 2025 jättämä artikkeli otsikolla How Hungry is AI? Benchmarking Energy, Water, and Carbon Footprint of LLM Inference.
Artikkelin mukaan:
- AI-kielimallien käyttö on nykyisin huomattavasti suurempi ympäristöongelma kuin mallien kouluttaminen: se kattaa jopa 90 prosenttia ympäristörasitteesta
- Pitkillä hauilla ekotehokkain malli oli Claude 3.7 Sonnet. Myös GPT-o3-mini ja o4-mini-high kuluttivat suhteellisen vähän energiaa päättelyyn kykeneviksi malleiksi.
- Heikoimmin menestyivät GPT-o3 ja DeepSeek-R1. Myös uusi GPT-4.5 sai huonon arvosanan
Tutkimuksessa yritettiin ottaa huomioon eri kielimallien käyttämät AI-sirut, mutta ei esimerkiksi arvioitu datakeskusten välisiä eroja. Mallivertailussa oli mukana ainoastaan GPT-, Claude-, LLama- ja DeepSeek-mallit maaliskuulta 2023 huhtikuulle 2025.
Datakeskuksen käyttämä sähkö määrittää ilmastoystävällisyyttä
Koska koko AI-hakuketjun energiankulutusta on vaikea arvioida, MIT:n artikkelissa kehotetaan katsomaan datakeskusten suuntaan. Se, millaista sähköä datakeskukset käyttävät, vaikuttaa suuresti hakujen ekologisuuteen.
Datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden, ja siksi niiden on vaikea tulla toimeen esimerkiksi pelkällä tuulivoimalla. MIT:n artikkelin mukaan osa yhdysvaltalaisista keskuksista käyttääkin runsaasti pahinta fossiilista polttoainetta eli hiilivoimaa. Suurista toimijoista ainakin Microsoft, Meta, Amazon ja Google ovat suunnitelleet lisäävänsä ydinvoiman käyttöä, mutta voimalahankkeet tulevat viemään vuosia tai vuosikymmeniä.
Datakeskusten ilmastoystävällisyyttä mitataan muun muassa hiili-intensiteetillä, eli sillä, kuinka monta grammaa hiilidioksidipäästöjä keskuksen käyttämä sähkö synnyttää jokaista kulutettua sähkökilowattituntia kohden. Hiili-intensiteetti voi myös vaihdella vuorokauden ajan mukaan, riippuen siitä, mistä sähkö kulloinkin keskukseen tulee.
Maailman sähköverkkojen hiili-intensiteetin keskiarvo oli 481 grammaa (gCO2eq) per kilowattitunti vuonna 2023. EU:ssa sähkö oli kuitenkin huomattavasti ympäristöystävällisempää, ja luku vain 206 grammaa per kilowattitunti vuonna 2024.
Vähähiiliset datakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Mutta mitkä Suomea lähellä olevat datakeskukset käyttävät vihreintä sähköä?
Datakeskusten sijainnit ovat pääosin avointa tietoa. Gemini käyttää Google Cloudin ja ChatGPT/Copilot Microsoftin laajaa, ympäri Eurooppaa levittäytynyttä datakeskusten verkostoa. Meta AI:lla on keskukset Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa, ja Claudella Belgiassa. Ainoastaan Perplexityn keskusten sijainteja ei ole saatavilla.
Geminiä pyörittävällä Google Cloudilla on keskus Haminassa Suomessa. Haminan keskus on yksi vihreimmistä Googlen datakeskuksista, sillä sen hiili-intensiteetti on vain 46 grammaa per kilowattitunti, kun Suomen keskiarvo oli 88 grammaa vuonna 2024. Googlen 42 datakeskuksen joukossa ainoastaan vesivoimaa käyttävä Montreal, tuulivoimaan panostava Tukholma sekä ydinvoimalla profiloituva Pariisi menevät Haminan ohitse.
Microsoftin Azure-verkoston lähimmät Suomea sijaitsevat datakeskukset ovat Norjassa (Oslossa ja Stavangerissa) ja Ruotsissa (Gävlessä ja Staffanstorpissa). Ne hyödyntävät kylmää ilmaa ja vihreää vesivoimaa ja pääsevät todennäköisesti samoille lukemille kuin Googlen Hamina, vaikka keskusten hiili-intensiteettilukuja ei olekaan saatavilla. Ruotsissa sähköverkkojen keskiarvointensiteetti oli 39 grammaa per kilowattitunti ja Norjassa koko EU:n alin eli 33 grammaa vuonna 2024.
Meta AI:n Ruotsin-keskus Luulajassa sijaitsee huomattavasti pohjoisemmassa – eli viileämmässä ilmanalassa – kuin Azuren keskukset. Vaikka Metakaan ei anna vesivoimaa käyttävän keskuksensa tarkkaa hiili-intensiteettilukua, se on todennäköisesti hyvin lähellä Azuren tasoa.
Päätyvätkö haut lopulta ekologisiin datakeskuksiin?
Mikä on sitten todennäköisyys sille, että suomalaisen AI-haut päätyvät käsiteltäväksi vihreällä sähköllä toimiviin, poikkeuksellisen ekologisiin datakeskuksiin Haminaan, Gävleen, Staffanstorpiin, Luulajaan, Stavangeriin tai Osloon?
Hakuja ohjataan nykyisin AI:n avulla. Datakeskuksen valintaan vaikuttavat muun muassa käyttäjän maantieteellinen etäisyys, yleinen kuormitustilanne ja haun luonne.
Tällä hetkellä suomalaisen käyttäjän lienee varminta käyttää Geminiä, jos haluaa hakujen ohjautuvan täydellä varmuudella ekologiseen datakeskukseen. Googlen ohjausjärjestelmä ei normaalitilanteessa todennäköisesti lähde etsimään Haminalle vaihtoehtoa, etenkin jos vastaus pitää saada nopeasti. Tai vaikka suunta muuttuisikin, seuraavana ketjussa on Tukholma, joka on vielä Haminaakin ekologisempi.
ChatGPT:n ja Copilotin käyttämät datakeskukset Ruotsissa ja Norjassa ovat suurinpiirtein yhtä ympäristöystävällisiä kuin Googlen Tukholman- tai Haminan-keskus, mutta ChatGPT:n taustatoimija OpenAI ei ole sitoutunut yksinomaan Microsoftin Azure-pilvipalveluihin. On siis olemassa pieni mahdollisuus, että tulevaisuudessa AI-haut ohjautuvat myös muihin datakeskuksiin.
Meta AI:nkin käyttö vaikuttaisi suhteellisen ekologiselta Suomesta käsin, sillä jos liikenne ei jostain syystä ohjaudu vesivoimalla toimivaan Luulajan-keskukseen, se siirretään todennäköisesti Odenseen Tanskaan, jonka keskus toimii 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Tanskan sähköverkkojen keskimääräinen hiili-intensiteetti on kuitenkin korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa: 165 grammaa kilowattituntia kohden.
Meta on integroinut kielimallinsa osaksi sen sosiaalisen median alustoja, Facebookia, Instagramia ja WhatsAppia. Näin ollen suurin osa Meta AI:n käytöstä ei kilpaile perinteisen haku- tai vastauskoneen kanssa, vaan syventää muiden alustojen käyttökokemusta. Samaa voidaan jossain määrin sanoa myös Copilotista, jonka Microsoft on integroinut omiin ohjelmistoihinsa.
Haminan datakeskus toimii erittäin ekologisesti, siksi Gemini on hyvä valinta
Kaiken kaikkiaan suomalaisten tekemillä AI-hauilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet olla huomattavasti keskivertoa ekologisempia johtuen yleisestä pohjoismaisesta panostuksesta vihreään energiaan.
Geminin omistaja Google sekä ChatGPT:n ja Copilotin taustalla vaikuttava Microsoft ovat julkisesti sitoutuneet vähintään nollapäästöihin (Net Zero) vuoteen 2030 mennessä – siitäkin huolimatta, että ne panostavat myös AI-kilpajuoksuun, joka hankaloittaa tavoitteen saavuttamista. Vihreän energian laaja-alainen käyttö tekee näistä kolmesta AI-mallista houkuttelevia – tai vähiten huonoja – ilmastotietoisille käyttäjille.
Myös Meta pyrkii tekemään koko arvoketjustaan nollapäästöisen vuoteen 2030 mennessä, mutta yhtiön rasitteena ovat vuosien varrella julkisuuteen vuotaneet tiedot epäeettisestä ja keinoja kaihtamattomasta toimintakulttuurista.
Geminin käyttöä tukee se, että ”kotimainen” Haminan datakeskus on yksi maailman ekologisimmista ja ilmastoystävällisimmistä keskuksista. Haminassa käytetään 98-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, jäähdytetään palvelimia merivedellä ja kanavoidaan ylijäämälämpö kaukolämmöksi paikalliseen käyttöön.
Geminin valintaa puoltaa myös se, että sen taustayhtiö Google antaa avoimesti tietoa toimintojensa ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Kilpailijoiden tiedot jäävät usein pinnallisemmiksi.
Geminikään ei ole täydellinen, sillä kaikkiin datakeskuksiin liittyy ympäristöllisiä ja ilmastollisia ongelmia. Ne kuluttavat valtavia määriä vettä, ja niillä on suuri hiilijalanjälki rakennusmateriaalien ja laitteistokierron vuoksi. Greenpeacen teettämässä tutkimuksessa arvioitiin vastikään, että keskusten alati kasvava energiantarve uhkaa syödä uusiutuvan energian kasvusta saatavat hyödyt.
Harkintaa hakuihin
Mitä itse opin tästä? Ainakin nämä asiat:
- Suosin Geminiä aina kun voin, mutta toisaalta ymmärrän, että myös ChatGPT, Copilot ja Meta AI pyörivät vihreällä sähköllä, kun niitä käytetään Pohjoismaissa.
- Yksinkertaisissa hauissa yritän pysyä Gemini Flashin puolella, sillä se kuluttaa merkittävästi vähemmän energiaa kuin nykyinen ”tavallinen” Google-haku, joka laukaisee samalla myös AI Overviews -toiminnon.
- Pidempää päättelyä vaativissa kysymyksissä voin kääntyä Geminin lisäksi myös GPT:n pienten ja ekotehokkaiden päättelymallien puoleen.
- Ylipäänsä jatkossa valitsen AI-mallin tarpeen mukaan. Tiedostan, milloin haku on riittävän yksinkertainen AI Overviews -toiminnon ratkaistavaksi. Tai milloin ratkaisu vaatii GPT:n pientä päättelymallia tai asteittaista kehotetekniikkaa. Vältän käyttämästä järeitä päättelymalleja ”varmuuden vuoksi”. Mietin, kannattaako kuvia tai videoita luoda AI-malleilla, vai voinko käyttää olemassaolevien kuva- ja videopankkien tuotteita.
Lue lisää hakukoneiden käytöstä ja hakukoneoptimoinnista Diippimedian SEO-oppaasta. ja artikkelista, jossa kysytään, syrjäyttävätkö AI-haut perinteiset haut.